Monet tunnistavat lyhenteen "MS" sairaudeksi, mutta eivät tiedä, mitä se käytännössä aiheuttaa ja millainen se on.
Varhaisimmat tiedot mahdollisesta MS-taudista maailman historiasta löytyvät 1300-luvulta. Sairaus on lääketieteelle yhä äärimmäinen arvoitus, eikä sen syntymekanismia täysin tunneta vieläkään.
Maailmassa MS-tautia sairastavia henkilöitä on noin miljoona ja Suomessa uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 200–250 kappaletta. Yhteensä tätä monioireista autoimmuunisairautta Suomessa sairastaa noin 7 000 henkilöä. MS-tauti todetaan yleensä 30–40 vuoden ikäisenä, vaikka oireet ovatkin alkaneet jo vuosia aiemmin.
MS-tauti vahingoittaa keskushermostoa ja aivoihin tai selkäytimeen muodostuu muutoksia, joita kutsutaan plakeiksi. Nämä muutokset näkyvät MRI eli magneettikuvauksessa signaalinvoimistumina.
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta kuntoutuksella ja lääkkeillä voidaan kuitenkin vaikuttaa sen kulkuun ja lievittää sen oireita. Pahenemisvaiheita pyritään estämään immuunijärjestelmän toimintaa muuntavilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat beetainterferoni ja glatirameeri.
MS-tautiin kuuluu paljon erilaisia oireita, jotka riippuvat siitä, minkä hermoston alueella myeliinivaurio on tapahtunut. Sairauden ensimmäisiä oireita yleensä ovat näköhäiriöt, raajojen heikkoudet ja niiden hallinta, sekä erilaiset tuntohäiriöt, puutumiset, pistelyt ja polttelut. MS-tautiin kuuluu myös lukematon määrä muita epämääräisiä oireita, kuten...
-lihasvoiman heikkous
-liiallinen lihasjänteys eli spastisuus
-tasapainon säilyttämisvaikeudet
-häiriöt virtsarakon toiminnassa
-hermovauriokivut eli neuropaattiset kivut
-voimakas uupumus eli fatiikki
-häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa
-heikentynyt lämmönsietokyky
Click on the book to start reading.